Nykyisin Muir Woods on luonnonsuojelualue ja se edustaa harvinaista, ikiaikaista punapuumetsän ekosysteemia. Ainutlaatuisista Kalifornian rannikon punapuumetsistä on jäljellä enää vain 5 % niiden alkuperäisestä laajuudesta.
Muir Woods sijaitsee parikymmentä kilometriä San Franciscosta luoteeseen ja reitti sinne kulkee Golden Gate -siltaa pitkin.
Metsässä on valittavana kahdeksan merkittyä, eri pituista ja eri vaikeusasteista reittiä. Reitti kannattaa valita karttojen ja merkintöjen mukaan, ehkäpä jo etukäteen, sillä metsässä vaalitaan hiljaisuutta. Kännykän käyttö kielletty eikä alueella ole käytettävissä puhelinverkkoja tai Wi-Fiä digikarttoja varten.
Luonnon keskellä jos missä voi hyvin sanoa, että aikainen lintu madon nappaa, metsäretkellämme kahdestakin syystä. Alueelle johtava pieni tie ruuhkautuu helposti ja parkkipaikkoja on rajoitetusti. Ruuhka-aikoina auto pitää jättää tien varten ehkä jopa parin kilometrin päähän ja myös retkikuljetusten perille pääsy takkuilee.
Toinen hyvä syy aikaiseen saapumiseen on metsän oma elämä. Eläimet ovat vilkkaimmillaan aamun valjetessa. Alueella on yli 50 lintulajia, lepakoita, peuroja, maaoravia, käärmeitä ja liskoja.... Minun kämmenselälleni istahti punainen leppäkettu, seitsenpistepirkko.
Metsän keskellä vallitsee rauha. Siellä on helppo hengittää puhdasta ja raitista ilmaa.
Mieleeni tulee saksalaisen metsänhoitajan Peter Wohllebenin kirja "Puiden salattu elämä", joka kuvaa, miten puut kommunikoivat keskenään, miten ne hoitava jälkikasvuaan ja yhteisöään.
Mietin mielessäni, millainen ekosysteemi tässä metsässä vallitsee.
Muir Woodsin ikipuut ovat sypressien heimoon kuuluvia mammuttipetäjiä (Sequoiadendron giganteum) ja punapuita (Sequoia sempervirens).
Osa metsän punapuista on reilusti yli sata metriä korkeita. Iältään ne ovat keskimäärin 500-800 vuotiaita ja vanhimmat yli 1000 vuotta vanhoja. Mammuttipetäjät ovat paksuudeltaan maailman suurinmpia ja iältään maailman pitkäikäisimpiä puita.
Näitä jättipuita halatessaan voi konkreettisesti kokea oman pienuuden ja elämän ohikiitävyyden.
Metsässä näkyvät eri vuodenajat. Näin kesällä Tyynen valtameren rannikolta nouseva sumu hivelee puita ja tuo aluskasvillisuuteen tiivistyessään elintärkeää kosteutta puille kuivan kauden aikana.
Punapuu-metsän puiden ympärysmitta voi olla kymmeniä metrejä.
Ikipuiden metsässä kasvaa myös muita puulajejea, kuten douglaskuusia, Tyynenmeren rannan suurilehtisiä oregoninvaahteroita, kastanjatammia, hevoskastanjoita ja laakeripuita. Kumppanini luonnontiedetuntemuksesta oli merkittävä apu kaiken tunnistamisessa.
Aluskasvillisuus on tuttua, mm. ketunleipiä ja saniaisia, mutta nekin ovat amerikkalaisittain jättikokoisia.
Keskellä metsäaluetta virtaa joki. Sen yli johtaa neljä siltaa ja patikointireitit on
suunniteltu siltoihin sopiviksi. Reittien alussa ja lopussa palvelee visitor center kahviloineen, myymälöineen ja wc-tiloineen. Reittien varrella ei ole palveluita.
Pienen ajomatkan päässä sijaitsee Muir Beach - uimaranta Tyynen valtameren rannalla. Kuivalla kaudella kasvillisuuspalot ovat mahdollisia ja niistä löytyy varoituskylttejä. Visiittipäivänämme oli turvallista - no fires today.
Myöskään tsunami ei uhannut meitä visiittimme aikana.
Amerikassa varoituksia pitää olla kaikkialla,
ja tsunamin riski on aina olemassa maanjärjestysherkällä alueella.
Rannalla oli retkeilijöitä ja surffaajia. Joku lapsi teki hiekkakakkuja, mutta vain harva uskaltautui uimaan kylmään meriveteen. Kesätuulten ja sumujen aikana ranalle onkin hyvä varata uimapuvun lisäksi myös villapaita.
Metsän jälkeen kävely rantamaisemissa oli erilainen, myös vilvoittava elämys.
Renhoittavan hetken mahtavan punapuumetsän lumoissa voi saada myös virtuaalisesti.
Suosittelen videota.
Suosittelen videota.
Muir Woods | California from Michael Robinson on Vimeo.
Terveisin,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti