Helsinkiläinen arkkitehti Hjelt suunnitteli linnan alun perin puhtaasti jugend-tyyliseksi linnaksi pietarilaiselle pariskunnalle 1900-luvun alussa.
1920-luvulla linna siirtyi sveitsiläisen perheen omistukseen ja sen ilme muutettiin arkkitehti Hilding Ekelundin ohjauksessa uusklassismia ja funkkista edustavaksi graniittilinnaksi. Korkeat jugend tornit ja alkuperäinen punainen katto poistettiin. Riitta Nelimarkka ja Jaakko Seeck hankkivat upean linnan taiteilijan ateljeeksi vuonna 1998.
Esillä on yli kaksisataa Riitta Nelimarkan työtä kolmenkymmenen vuoden ajalta: piirustuksia, akvarellejä, taidegrafiikkaa, kollaaseja, villa- ja pellavareliefejä, tekstiilikuvia, maalauksia,
taide- ja runokirjoja, valokuvia sekä animaatioita.
Näyttelyn ilme on valoisa ja iloinen - tekijänsä näköinen. Hyvää mieltä ei voi välttää.
Galleria on avoinna yleisölle kesäaikaan viikonloppuisin ja tilauksesta myös muulloin.
Näyttelyssä on esillä video, jossa Riitta Nelimarkka itse esittelee Bongan Linnan historiaa, sen mittavaa kunnostusprojektia ja taiteilijalle merkityksellisiä yksityiskohtia. Katseluun kannattaa ehdottomasti varata aikaa, tarinat ovat mielenkiintoisia.
Talvipuutarha kuuluu yleisölle avattuihin tiloihin. Joskus myös muut, taiteilijan yksityiskäytössä olevat ateljeetilat avataan yleisövierailuja varten.
Talvipuutarhan tapetit on käsin maalattu. Ne maalannut taiteilija menehtyi liikenneonnettomuudessa matkalla linnasta kotiin. Taideteokset jäivät kuitenkin elämään.
Pyöreäikkunainen huone on ollut joskus talon historiassa hoitohuone mielenterveysongelmista kärsivälle. Riitta kertoo tarinan omin sanoin esittelyvideolla.
Videosta jää mieleen, että ovenkahvat ja korallit ovat taiteilijalle tärkeitä pieniä yksityiskohtia.
Yhdessä galleriasalissa piirrustukset on laitettu esille VR:n vanhaan aikataulutelineeseen, joka löytyi huutokaupasta. Loistava oivallus!
Äidin flyygeli on taiteilijalle merkityksellinen. Sen muoto toistuu myös monissa töissä. Flyygelin lisäksi salissa on myös piano. Tilassa järjestetään usein myös konsertteja.
Yksi talon ikkuna kuuluu "lihavien lasten huoneelle." Tarinan mukaan linnassa tiukassa kurissa asuneet lapset olivat vanhempiensa poissa ollessa herkutelleet kakuilla ja lihoneet niin, että vaatteet eivät olleet mahtuneet päälle. Siinä olivatkin talon palvelusväki, lastenhoitajat ja erityisesti lasten omat pukijat ihmeissään.
Riitta Nelimarkan puoliso Jaakko Seec kertoo esittelyvideolla, että linnan lämmitykseen kului aikaisemmin 30.000 litraa öljyä vuodessa, mikä merkitsi lähelle 30.000 euron lämmityskuluja vuosittain. Pariskunta päättikin heti ensitöikseen vuonna1998 investoida hakelämmitykseen, mikä on ollut Seeckin mukaan ympäristösyistä järkevä valinta ja pitänyt myös kustannukset kurissa. Taiteilijan talossa, myös lämmityskeskuksessa on taidetta.
Kesän vehreys näkyy rakennuksen ympärillä ja hyvin hoidetulla puutarhapihalla.
Minulle mukaan tarttui Riitta Nelimarkan pienikokoinen villareliefi
Tameless, 50 years behind vuodelta 2013.
Se päätyy toimistollemme kurittoman suunnittelun innoitukseksi.
Päätin ostaa myös pari mielenkiintoista kirjaa.
Lisätietoja ja gallerian aukiolojat bonga.fi
Mielenkiintoinen HS-kuukausiliitteen artikkeli Bongan Linnan historiasta.
Terveisin,
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti