Pariisin Pompidou-keskus elää eri tunnelmissa eri vuodenaikoina

Centre national d’art et de culture Georges-Pompidou, tuttavallisemmin Pompidou-keskus kuului vuodenvaihteen Pariisin viisittimme ohjelmaan. Pariisia aikanaan kuohuttanut taidelaitos on vakiinnuttanut paikkansa ja maastoutuu Seinen oikean rannan rakennelmiin. Se on Euroopan suurin modernin ja nykytaiteen museo ja kulttuurikeskus.

Talvisen sään tuoma apea tunnelma ei kuitenkaan sopinut laitoksen ennakkoluulottomaan linjaan.

Ihmisten jonottaessa keskukseen ja siinä sijaitsevaan kirjastoon pääsyä kahdessa pitkässä, yli edessä oleva aukion ulottuvassa jonossa, marssivat sotilaat näyttävästi ilmaisten olemassaolonsa.

Ehkä tämä näky lisäsi jonossa värjöttelijöiden sisäistä turvallisuuden tunnetta,
mutta mieltä se ei piristänyt.

Sisälle päästyämme vaihtuvien näyttelyiden gallerioissakaan ei oikein päässyt irrottelemaan.

Saksalaiset sodan kauhuja käsittelevät Anselm Kiefein teokset eivät luoneet sellaista tunnelmaa.

Koko seinän kokoisissa teoksissa yhdistyivät erilaiset tekniikat ja kolmiulotteiset esineet.

Tunnelma toi mieleen toisen maailmansodan.

Contemporary art -näyttelyn kohdalla sitten vähän helpotti. Kiireisen aikataulun vuoksi kierros jäi kovin lyhyeksi, mutta muutamia poimintoja ehdimme kuitenkin katsoa.

Alla oleva teos oli minusta erittäin tuttavallinen. Se kuului sarjaan "kaksi marjaa" viime syksynä kotipihalleni ilmestyneen pihakivi-installaation kanssa.

Maapallon tilanteen kurjistuminen on ollut esillä jo kauan. Vanha teos voisi olla uusi.

Yksi teema oli nostaa esittää taidetta, jolla haluttiin julistaa suurella volyymillä ja seinän kokoisilla teoksilla.

Kevympi tunnelma syntyi "kaikki tarvitsemasi" pallot teoksesta. Yhteen jonoon oli koottu pallon muotoisia esineitä suuruusjärjestykseen.

Palloteos teki mielenkin iloisemmaksi. Sen myötä oli pakko kaivaa valokuvakätköistä pari aikaisemmin ottamaani värikkäämpää ja iloisempaa valokuvaa Pompidou-keskuksesta ja sen edessä olevasta aukiosta, joka on täynnä elämää.

Kesällä tunnelma oli toinen. Se hullu ja leikkimielinen.
Siniset ilmanvaihtokanavat, vihreät vesijohdot ja keltaiset sähkölinjat sekä punaiset liukuportaan ja kulkuväylät toimivat keskenäään sulassa sovussa - kuin funktionaaliset taideteokset.

Isot valkoiset putket ovat maanalaisten alueiden ilmanvaihtokuiluja. 

Lopuksi vielä design-näyttelystä pari hienoa, modernia huonekalua: penkki ja apilapöytä. 

Pompidou-keskuksessa on yli 100 000 taideteosta, joten jokainen visiitti on vain pintaraapaisu johonkin aihealueeseen. Tällä kertaa keskityimme vaihtuviin ja contemporary näyttelyihin ja esimerkiksi museon pysyviin nykytaiteen maalauskokoelmiin tai uusmediaan emme ehtineet nyt tutustua lainkaan. Aina on hyvä jättää syitä palata Pariisin:).

Terveisin,