Laskettelun hurmaa ja elämyksiä Ranskan Alpeilla

VAL D'ISÉRE

Ranskalainen alppikylä Val d'Isère on vienyt sydämeni ja aina silloin tällöin pääsen tuon viehättävän pikkukylän tunnelmista ja sen hienoista rinteistä nauttimaan. Kylä on huima yhdistelmä luonnon armoilla elävää vuoristokylää ja modernia lomayhdyskuntaa.

Perinteet halutaan säilyttää, mutta kylää kehitetään jatkuvasti laskettelun ehdoin. Tämän varmistaa kylän kuulaisa kasvatti Jean-Claude Killy, jonka ansiosta kylä pysyy yhä maailmancupin kotinäyttämönä.

Alueen korkein jäätikkö Grande Motte on yli 3400 m korkeudessa. Se näyttäytyy vain upeimpina, aurinkoisina päivinä. Koko alue on korkealla ja siellä on yleensä erinomainen lumitilanne myöhäiselle keväälle saakka.

Oikukas Alppien sää tosin välillä saa auringon laskettelijoiden mielessä laskemaan.

Lumipyry tai tiukka sumu heikentävät näkvyyttä ja masentavat mieltä.

Upeiden vuorten laaksossa Isère joen alkulähteillä sijaitseva kylä on kaunis. Monien mielestä kaunein alppikylä. Hienoa on se, että kylällä on pitkä historia ja yhä edelleen sitä pyörittävät juuristaan ylpeät ranskalissuvut. Meidän pienen perhehotellimme Bonneviet löytyvät kirkon kuupessa loistavasta maailmansodassa kaatuneiden muistomerkista.

Pienen kirkon holvikaarien maalauksissa kukkivat Edelweissit ja kiipeilevät vuoristokauriit.

Arkkitehtuurissa uusi ja vanha elävät sopusoinnussa rintarinnan.

Iltaisin pääkadulla voi seurata erilaisia tapahtumia, vaikkapa kuvanveistäjä Christian Burgerin taidokkaita jääveistoksia tai nauttia alueen juustoloiden ja herkkuvalmistajien maanantaimarkkinoista.

Rinneravintoloissa kilpaillaan laadulla. Nirsot ranskalaiset puntaroivat lounasravintolonsa tarkkaan.

Shampanjaa ja viihdettä on myös tarjolla ainakin myöhäisen iltapäivän auringossa.

Illalla kylässä voi istahtaa kuuntelemaan trubaduuria tai seuraamaan konemusiikin viimeisimpiä trendejä.

Ravintoloissa on tarjolla Savoyn maakunnan perinneherkkuja, mm. vahvoja juustoja tai lammasta.

Toisaalta, tässä vastakohtien kylässä, tarjolla on myös pariisilaisen keittiön uusimmat suuntaukset aina keittiömestareita myöten. Arvostetut chefit vierailevat mielellään kylän ravintoloiden keittiöissä.

Kerran viikossa kylän ylpeys, Olympiarinne Face Olympique valaistaan juhlavalaistuksella. Sen voimakas valo tuo upeaa tunnelmaa koko kylään.

Aikaisempi postaukseni kylästä löytyy tästä. 

Alppien arkkitehtuurista ja tyyleistä kirjoitin kylän innoittamana myös sisustusblogiini.

Terveisin,

Nizzan ikiaikainen hotelli Negresco nyt tapetilla

HOTELLI NEGRESCO

Olen aina ihaillut Nizzan legendaarista hotelli Negrescoa. Sen historia on ollut kiehtova. Romanialaissyntyinen Henri Negresco perusti hotellin 1913 Nizzan kilometrien mittaisen rantabulevardin Promenade des Anglais varrelle, aivan meren tuntumaan. Hotelli on sisustettu ranskalaisittain ja se on täynnä ranskalaista taidetta. Ensimmäisen maailmansodan aikana hotelli toimi sairaalana. Kovien kohtaloiden jälkeen hotelli on aina noussut uuteen loistoonsa. Kausi 2012-2013 on täynnä ylellisiä yllätyksiä satavuotisen taipaleen juhlimiseksi ja myös viimeisin saneeraus on ajoitettu vuosisadan täyttymistä silmällä pitäen.

Nyt legendaarinen hotelli näyttää nousseen suomalaisiin uutisotsikoihin niin iltapäivälehdissä kuin radiossa. Syynä ovat tietysti Nizzassa huvilaa pitävän suomalaisen talousvaikuttajan upeat syntymäpäiväjuhlat.

Ensimmäinen kokemukseni Nizzan rantabulevardilta minulla on opiskeluvuosilta, jolloin Negresco vaikutti saavuttamattomalta linnalta. Muutama vuosi sitten päädyin yllättäen asumaan Negrescoon muutamaksi päiväksi - ihan sattumalta. Matkustimme Nizzaan ja menimme alun perin varaamamme pikkuhotelliin. Mutta varauksissa oli tapahtunut jokin dramaattinen sekaannus, eikä meillä ollutkaan huonetta täpötäydessä kaupungissa, vilkkaimman sesongin aikaan. Sotkua selvitettäessa kävi ilmi, että vain Negrescossa oli vapaa huone - kuin meitä varten. Ja minun nuoruuden unelmani Negrescossa asumista sai toteutua. Olosuhteiden pakosta. Mutta tämä sekaannus ei kyllä harmittanut:).

Merellinen näköala ikkunasta korvasi vaivannäön ihan silmänräpäyksessä.

Marie Antoinetten näköispatsas sai jostain syystä minut peilaamaan kylpyhuoneessa...

...jonka kullanvärinen allas ja amme olivat entisajan jäänteitä.

Tyynyjen määrästä olisi voinut päätellä, että Marie Antoinette myös

yöpyi huoneessamme, mutta onneksi häntä ei näkynyt.

Oven pielen patsas edusti hotellin modernimpaa taidetta.

Sama yllätyksellinen linja jatkui sisätiloissa klassisuuden keskellä.

 

Pyöreän alasalin huikea kristallikruunu on varmasti nähnyt ylellisiä juhlia, edustavathan hotellin viertaat maailmanluokan tähtiä, valtionpäämiehiä ja businesmaailman merkkihenkilöitä.

  

Terveisin,

La Vallée Village - ostosparatiisi Pariisin kupeessa

SHOPPING

Nyt olisi korkea aika hankkia kevätvaatteita. Koko talven olen melkein elänyt "vain pari asua viikossa" -linjalla ostosreissuja vältellen. Nyt odotan inspiraatiota ja aurinko taitaa suorastaan pakottaa minut vaatekauppoihin. Talvivetimissä tulee kuuma. Ajatukset vievät väkisin Pariisiin.

Vajaan tunnin matkan päässä Pariisin keskustasta sijaitsee ostosparatiisi La Vallée Village, jossa monet huippumerkit myyvät tuotteitaan outleteissa tuntuvalla alennuksella. Tarjolla on vaatteita, kenkiä, koruja, asusteita ja laukkuja naisille, miehilla ja lapsille. Lisäksi on paljon urheiluvaatteita ja kodin sisustustuotteita.

Tarjolla ovat mm. Dolce&Gabbana, Max Mara, Kenzo, Burberry, Longchamp, Versace, Armani, Guess ja Furla...

Ostoskylä on avoinna päivittäin iltaseitsemään ja muutamana iltana kuukaudessa on pidennetyt aukioloajat.
Alennusmyynnit alkavat täälläkin tammikuun toisella viikolla ja kesäkuun loppupuolella ja alennukset saattavat tuolloin nousta jo -70 prosenttiin. Itse olen hankkinyt kylästä pari klassista, ajatonta juhlapukua ihan uskomattoman edullisesti alennusmyyntien myllerryksestä. Nyt vähän arveluttaa, mahdanko seuraavalla visiitilläni  ehtiä ostoskylään piipahtamaan.

Viihtyissässä kylämiljöössä voi levähtää italialaisesta Amorino-jäätelöstä nauttien ja Starbucks-kahvilassa istuskellen. Hieman yllättävää, että herkkumaailman brändit eivät ole ranskalaisia, mutta esimerkiksi kahvilakonseptia on kyllä sovitettu ranskalaiseen makuun ainakin miljöön ja tarjoilun osalta.

Alueelle on helppo tulla RER-junalla vaikkapa Charles de Gaulle Etoile asemalta Riemukaaren juurelta.
Linja on RER A4 ja oikea pysäkki on Val d'Europe, josta on hyvin viitoitettu n. 10 minuutin kävelymatka ostoskylään. Matkalla voi ensimmäisille ostoksille pysähtyä ja valtaisassa, tavallisessa ostoskeskuksessa, jonka läpi pääsee kylään kätevästi.

Ostoksia suunnitellen,

Liikuntaa tekniikan ehdoin Ranskan Val d'Isèressä

TEKNIIKAN ARMOILLA ALPEILLA

Grenoblen Olympialaisten (v.1968) kolminkertainen alppilajien olympiavoittaja Jean-Claude Killy kasvoi ja harjoitteli Ranskan Alpeilla Val d'Isèren kylässä. Ei siis ihme, että tänäkin päivänä Val d'Irèren alue kantaa maineikkaan hiihtäjänsä nimeä - L'Espace Killy.

Ja nykyisin Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenenä toimiva Killy käyttää vaikutusvaltaansa alueen tunnetuksi tekemisessä. Vuonna 2009 Val d'Iseressä järjestettiin alppihiihdon MM-kisat, vuoden 1992 Albertvillen Olympialaisissa osa alppilajeista kisattiin kylän huippurinteissä. Ja tulevana haasteena ovat mahdollisesti vuoden 2018 Olympialaiset, joita lähellä sijaitseva Annecyn kaupunki on hakenut.

Val d'Isère on paitsi hurmaava alppikylä myös kansainvälisen tason mittelöihin sopiva, huippukuntoon viritetty laskettelualue.

Tuo upea laskettelupaikka Alppien ylhäisessä yksinäisyydessään on vienyt myös minun sydämeni ja siitä on tullut omatoimisten laskettelumatkojemme kohde, kerta toisensa jälkeen. Rinnekartta on piirtynyt mieleen ja omat reitit löytyvät lähes ulkomuistista. Kohde tuntuu omalta, vaikka hurjimmat kilparinteet jäävätkin minulta laskematta.

Tänä vuonna kiinnitin ihan erityistä huomiota laskettelun mahdollistavaan tekniikkaan. Siihen, miten lumikissat tekevät työtä yömyöhään, jotta rinteet olisivat aamuvirkuille valmiina. Tai siihen, miten hiihtohissit, kabiinit ja junat kuljettavat hiihtäjiä rinteiden huipulle. Tehokkaasti ja toimivasti. Tulin ajatelleeksi, miten paljon hissilipun hintaan kuuluukaan näkymätöntä ja niin itsestään selvänä pidettävää palvelua - mukaan lukien iloinen "Bonjour"-toivotus joka ikisellä ala-asemalla.

Kilometrien pituiset rinteet on mahdollista laskea vain modernin tekniikan avulla. Kun korkeimmat jäätiköt sijaitsevat yli 3000 metrin korkeudessa, käy jo alaspäin laskeminen monin kohdin täydestä työstä sekä jalkojen lihaksille että koko keholle.

Harvoin tulee edes ajatelleeksi, mitä tapahtuisi, jos tämä tekniikka pettäisi. Ei ainakaan mitään hyvää. Mutta onneksi onnettomuuksia tapahtuu vain harvoin, vaikka tekniikka on koetuksella kovissa olosuhteissa. Lumivyöryt ja laskettelu rinteiden ulkopuolisilla alueilla aiheuttavat enemmän onnettomuuksia kuin tekniset ongelmat.

Laskettelun riemua muistellen,

Marseillen kala-apajilla

BOUILLABAISSEN MAISEMISSA

Välimeren rannan kuuluisa satamakaupunki Marseille on Ranskan vanhin kaupunki ja sen nimi on lainattu maan kansallislauluun. Marseille tunnetaan lisäksi oliiviöljystä valmistetusta, luonnollisesta saippuastaan sekä tietysti maailmankuulusta bouillabaisse kalakeitostaan.
Tarinan mukaan bouillabaisse on ollut Marseillen alueen köyhien kalastajien ruoka. Keittoon on kerätty kaikki se, mitä päivän saaliista ei saatu torilla myytyä. Jokainen keitto on yksilöllinen ja isäntänsä mukainen.

.
Tänä päivänä bouillabaisse on ylellisyyttä ja sen syönti oli ainakin minulle elämys. Herkullisen maun lisäksi myös annosten koko ja määrä yllätti keittoon erikoistuneessa ravintolassa. Ruokahalua olisi pitänyt olla kuin raavaalla ulkotyötä tekevällä miehellä, jos olisi mielinyt koko annoksen syödä. Huvittavinta oli, että ravintolan isäntä huolestui siitä, että emme pitäneet hänen keitostaan, kun emme kolleegani kanssa syöneet kaikkea. Hän kiikutti pöytäämme talon tarjoamat jättiläisjälkiruoat, jotka nekin jäivät suurelta osin syömättä. Ja isännän ilme sen kuin kurjistui. Nirppanokkia naisia, hän varmaan ajatteli.....
Totuus oli, että keitto oli taivaallista, samoin profiterolles, mutta....harvoin on sellainen tunne, että vyöryy ulos ravintolasta keittoa syötyään - Marseillessa kävi näin.

Visiitti kaupunkiin toi minulle todellisen ymmärryksen sen merellisyydestä. Meri ja kalastus tuovat siellä elannon monille. Tuoreus ja maku ovat ennenkokemattomia.

Aamun kalamarkkinoilla saalis ei valheita kaipaa, kuvat kertovat kaiken.

Aikaisen marraskuisen aamun tunnelma oli sekä lämmin että kuulaan kirpeä

Retki kaupungin ulkopuolella olevalla kalastajasaarelle avasi upean 

näköalan mereltä kaupunkiin päin

Saarella meren antimia sai nauttia kalastajien omassa kyläravintolassa,

kalastajien keskellä. Ilman ketään muita vieraita, saati sitten turisteja.

 Terveisin